I.K. Inha Laatokan rannoilla ja Raja-Karjalassa -valokuvanäyttely Killinkosken Wanhalla Tehtaalla Into-keskuksessa 1.1.-15.5.2020

Suomalaisen kansallistunteen nousuun liittyvä Karjala-innostus, karelianismi, oli voimakkaimmillaan 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa. Monet kulttuurihenkilöt kuten kuvataiteilijat Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, Axel Gallén-Kallela, kirjailija Juhani Aho, sekä säveltäjät Oskar Merikanto ja Jean Sibelius kiinnostuivat siitä, ja sai heidät lähtemään retkille Karjalaan sekä Vienaan asti. Tähän joukkoon kuului myös toimittaja, valokuvaaja ja kirjailija Into Konrad Inha.

Näköalapaikat olivat kansallisromantikkojen suosimia käyntikohteita 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kansallisromanttisessa Suomessa, joskin matkailu oli vielä niukkaa. Korkeiden mäkien ja vaarojen laelta kotomaan maisemien katselu ja ihailu koettiin osaksi isänmaallista toimintaa. Eri puolille Suomea, edustavien maisemien tuntumaan, korkeimpien mäkien laelle, alettiin rakentaa myös näkötorneja. Sortavalakin sai oman hirsisen näkötorninsa Kuhavuoren laelle vuonna 1896.

I.K. Inhan pyrkimyksenä oli 1890-luvulla tehdä teksteillään ja valokuvillaan Suomea tunnetuksi oman maan kansalaisille, aikana jolloin matkailu oli vielä vähäistä sen vaivalloisuuden takia. Toisaalta Inha halusi uudistaa Zachris Topeliuksen "Maamme kirjan" luomaa Suomi-kuvaa.

Inhan ensimmäisen vuoden 1892 Pohjois-Suomeen ja Kuusamoon suuntautuneen kuvausmatkan alullepanijana ja rahoittajana oli helsinkiläinen valokuvauksen monipuolinen uranuurtaja insinööri K. E. Ståhlberg, presidentti K. J. Ståhlbergin serkku.  Yhteistyö Ståhlbergin kanssa jatkui vuosia. 1890-luvun alussa Inha osallistui monena vuonna maisemakuvillaan Ståhlbergin Helsingin liikkeessään järjestämiin valokuvanäyttelyihin.

Ensimmäisen kuvausmatkansa Sortavalaan ja sen ympäristöön Inha teki loppukesällä 1893. K.E. Ståhlbergin saman vuoden lopulla järjestämän valokuvanäyttelyn kuvistaan I.K. Inha sai Helsingissä ilmestyneessä Päivälehdessä hyvän arvioinnin. Monet kriitikot kiittelivät erityisesti hänen kuviensa taiteellisuutta ja kykyä löytää maisemakuviin olennaisia asioita luonnosta.  

Seuraavana vuonna Inha oli viisi kuukautta ylioppilas Kusti F. Karjalaisen kanssa Vienan-Karjalassa. Inha valokuvasi paljon tällä matkalla, ja Karjalainen keräsi Venäjältä karjalankielen sanastoa. Vuonna 1895 Inha kävi sekä kesällä että talvella taas kuvaamassa mm. Laatokan rannoilla ja Raja-Karjalassa. Näiden alueiden kuvastoaan hän täydensi vielä seuraavinakin vuosina. 

Vuoden 1895 kuvausmatkojen työnantajina Inhalla olivat helsinkiläiset kirjakauppias Wenzel Hagelstam ja varatuomari Uno Wasastjerna. He halusivat kustantaa Suomen maisemia esittelevän kirjan ja palkkasivat nuoren, jo valokuvaajana mainetta ja kiitosta saaneen Into Konrad Inhan valokuvaamaan Suomea ja kirjoittamaan kirjan laajat kuvatekstit. "Finland i bilder - Suomi kuvissa" -kirjassa kuvatekstit ovat kuudella kielellä. Suomea monipuolisesti esittelevistä 16 vihkosesta ensimmäiset ilmestyivät vuonna 1895, loput kahtena seuraavana vuonna. Vihkoja sidottiin myöhemmin kirjoiksi, joita varten tarjolla oli erilaisia kansivaihtoehtoja. Näyttävimmän suunnitteli Albert Edelfelt, joka korukannessa kansallispukuinen nainen seisoo jalustalla olevan kameran vieressä taustanaan maisema Saimaalta.