I.K. Inha Laatokan rannoilla ja Raja-Karjalassa -valokuvanäyttely Killinkosken Wanhalla Tehtaalla Into-keskuksessa 9.5.-20.10.2019

Näyttelyn ovat koonneet Veikko Neuvonen ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-15, su 12-17

Riuttavuori, Sortavala, Riekkala. I.K. Inha 1895

"Se matkailupiiri, jonka keskus on Sortavala, on erikoinen siinä suhteessa, että se voi matkailijalle tarjota nähtäväksi ja koettavaksi sellaistakin, jota hän ei muualta löydä. Laatokka saaristoineen on valioluontoa. Se on järvien kuningatar ja sen pohjoisrannikko on kuvaannollisesti sanoen kuin kuningattaren otsaa koristava diadeemi. Suuripiirteisyydessään, näköaloissaan, jylhän ja rikkaan luonnon vastakkaisuudessa ja kuitenkin välittömässä läheisyydessä se Suomen rannikkoseutujen joukossa hakee vertaistaan".

(Eliel Wartiainen, Matkailuopas. Sortavala ja Pohjois-Laatokan saaristo, Raja-Karjala, Valamo 1932)



Suomalaisen kansallistunteen nousuun liittyvä Karjala-innostus, karelianismi, oli voimakkaimmillaan 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa. Monet kulttuurihenkilöt kuten kuvataiteilijat Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, Axel Gallén-Kallela, kirjailija Juhani Aho, sekä säveltäjät Oskar Merikanto ja Jean Sibelius kiinnostuivat siitä, ja sai heidät lähtemään retkille Karjalaan sekä Vienaan asti. Tähän joukkoon kuului myös toimittaja, valokuvaaja ja kirjailija Into Konrad Inha.


Näköalapaikat olivat kansallisromantikkojen suosimia käyntikohteita 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kansallisromanttisessa Suomessa, joskin matkailu oli vielä niukkaa. Korkeiden mäkien ja vaarojen laelta kotomaan maisemien katselu ja ihailu koettiin osaksi isänmaallista toimintaa. Eri puolille Suomea, edustavien maisemien tuntumaan, korkeimpien mäkien laelle, alettiin rakentaa myös näkötorneja. Sortavalakin sai oman hirsisen näkötorninsa Kuhavuoren laelle vuonna 1896.
I.K. Inhan pyrkimyksenä oli 1890-luvulla tehdä teksteillään ja valokuvillaan Suomea tunnetuksi oman maan kansalaisille, aikana jolloin matkailu oli vielä vähäistä sen vaivalloisuuden takia. Toisaalta Inha halusi uudistaa Zachris Topeliuksen "Maamme kirjan" luomaa Suomi-kuvaa.


Inhan ensimmäisen vuoden 1892 Pohjois-Suomeen ja Kuusamoon suuntautuneen kuvausmatkan alullepanijana ja rahoittajana oli helsinkiläinen valokuvauksen monipuolinen uranuurtaja insinööri K. E. Ståhlberg, presidentti K. J. Ståhlbergin serkku.  Yhteistyö Ståhlbergin kanssa jatkui vuosia. 1890-luvun alussa Inha osallistui monena vuonna maisemakuvillaan Ståhlbergin Helsingin liikkeessään järjestämiin valokuvanäyttelyihin.


Ensimmäisen kuvausmatkansa Sortavalaan ja sen ympäristöön Inha teki loppukesällä 1893. K.E. Ståhlbergin saman vuoden lopulla järjestämän valokuvanäyttelyn kuvistaan I.K. Inha sai Helsingissä ilmestyneessä Päivälehdessä hyvän arvioinnin. Monet kriitikot kiittelivät erityisesti hänen kuviensa taiteellisuutta ja kykyä löytää maisemakuviin olennaisia asioita luonnosta.  


Seuraavana vuonna Inha oli viisi kuukautta ylioppilas Kusti F. Karjalaisen kanssa Vienan-Karjalassa. Inha valokuvasi paljon tällä matkalla, ja Karjalainen keräsi Venäjältä karjalankielen sanastoa. Vuonna 1895 Inha kävi sekä kesällä että talvella taas kuvaamassa mm. Laatokan rannoilla ja Raja-Karjalassa. Näiden alueiden kuvastoaan hän täydensi vielä seuraavinakin vuosina. 


Vuoden 1895 kuvausmatkojen työnantajina Inhalla olivat helsinkiläiset kirjakauppias Wenzel Hagelstam ja varatuomari Uno Wasastjerna. He halusivat kustantaa Suomen maisemia esittelevän kirjan ja palkkasivat nuoren, jo valokuvaajana mainetta ja kiitosta saaneen Into Konrad Inhan valokuvaamaan Suomea ja kirjoittamaan kirjan laajat kuvatekstit. "Finland i bilder - Suomi kuvissa" -kirjassa kuvatekstit ovat kuudella kielellä. Suomea monipuolisesti esittelevistä 16 vihkosesta ensimmäiset ilmestyivät vuonna 1895, loput kahtena seuraavana vuonna. Vihkoja sidottiin myöhemmin kirjoiksi, joita varten tarjolla oli erilaisia kansivaihtoehtoja. Näyttävimmän suunnitteli Albert Edelfelt, joka korukannessa kansallispukuinen nainen seisoo jalustalla olevan kameran vieressä taustanaan maisema Saimaalta.


Veikko Neuvonen ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa:


"Tähän valokuvanäyttelyyn olemme koonneet I.K. Inhan kuvia Pohjois-Laatokan rannoilta ja Raja-Karjalasta. Suurin osa niistä esittää laajoja maisemia, joissa aina jossain kohdin pilkottaa Laatokka. Inhasta oli kehittynyt taitava panoraamakuvien ottaja. Laatokasta kohoavat korkeat mäet, karjalaisittain riutat, olivat otollisia paikkoja monesta rinnakkaisesta kuvasta koostuvan "kehäkuvan" eli panoraamakuvan tallentamiseen.


Raja-Karjalaan Inha teki ensimmäisen kuvausretken yhdessä seminaarinlehtori O.A. Forsströmin (vuodesta 1906 Hainari) kanssa. Vanhan runon taitajat olivat jo Raja-Karjalassakin vähissä, mutta Forsström oli tutustunut heihin kymmenen vuoden aikana aiemmilla retkillään, joten valokuvaajallekin suostuttiin laulamaan, soittamaan ja olemaan kuvattavina. Inhan Raja-Karjalassa ottamat henkilökuvat karjalaisen kulttuurin tekijöistä ja kuuluista metsästäjistä saivat jatkoa seuraavana kesänä, kun Inha matkusti Venäjän Vienan Karjalaan kuvaamaan.


Oman lisänsä näyttelyn kuvien arvolle antaa Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin vuoden 2017 lopulla allekirjoittama päätös perustaa laaja Laatokan luodot - niminen kansallispuisto juuri samoille alueille, joilla I.K. Inha on monet tämän näyttelyn maisemakuvansa ikuistanut 1890-luvun alussa. Näihin Inhan kuviin liittyy nyt yli vuosisadan mittainen kiehtova jatkumo, kertomus luonnon ja kulttuurimaisemien muutoksista."

Lisää tietoa tästä valokuvanäyttelystä löytyy Veikko Neuvosen blogiteksteistä:
https://veikko-luonnossa-ja-luontokuvien-parissa.webnode.fi/

Sumu levittäytyy Laatokalla. I.K. Inha 1893